Pari päivää sitten vielä tuntui, ettei kevään tulo edisty yhtään. Satoi vettä ja räntää ja oli kylmää ja ikävää. Vielä tänäkin aamuna oli maa aivan kuurassa ja kylmää oli. Mutta niin se vain aurinko nousi ja alkoi lämmittämään maailmaa.
Päivän ohjelmassa oli siis pihamaan haravointia. Kaikilla oli omat haravat ja kahdella kottikärryllä kuskattiin roskia pois. Tyttö varsinkin kärräsi omalla pikkukottarillaan ahkerasti. Myyrät olivat näköjään mellastaneet talven aikana lumen alla. Irtonaista sammalta ja ruohoa lähti haravan mukaan todella paljon ja kulkureitit erottuivat selvästi. No onpahan ollut luonnollista sammaleenpoistoa, sillä meidän pihamaalla sammalta riittää. Eikä ole sitä edes yritetty hävittää, sillä meitä sammal nurmikon seassa ei haittaa.
Yksi omenapuukin oli joutunut myyrien saaliiksi. Onneksi eivät olleet syöneet kuorta koko puun ympäriltä, joten saattaa selvitäkkin tuosta. Ainakin silmuja on oksiin tullut.
Kukkapenkkejä on kiva näin keväällä seurailla. Uutta kasvustoa löytyy joka päivä yhä enemmän.
Tyttökin viihtyy nyt paremmin ulkona. Tällä hetkellä hiekkalaatikko on suosikkipaikka, sillä leikkii siinä jotain leipomoleikkiä. Hiekasta tekee muoteilla leipomuksia, joita tarjoillaan ja myydään asiakkaille. Haaveillaan vielä tytön kanssa yhdessä siitä, että päästään avojaloin kulkemaan pihamaalla.
