Kirppiskierroksella

Kävin pitkästä aikaa tekemässä kierroksen lähikaupungin kirpputoreilla. Käyn silloin tällöin tarkastamassa tilanteen ja tarjonnan, mutta syksyn ulkomaanreissun takia oli nyt pitempi aika viime käynnistä. Hakusessa oli tytölle luistimia ja vaatteita, mutta ei oikein löytynyt mitään sopivaa. Kyselin samalla myyntipöytien hintoja, sillä pitäisi viimeinkin tyhjentää komerot tytön pienistä vaatteista ja leluista. Erityisesti erään kirpparin täyspalvelu houkutteli, jolloin he hinnoittelevat ja laittavat tavarat myyntiin, vaikka ottavatkin sitten puolet myyntihinnasta itselleen. Ei siis rikastumaan pääse, mutta olisi vaivatonta ja pääsisi ehkä tavarasta eroon. Mietitään vielä.

Lunta on tullut lisää ja lisää ja lumitöitä riittää. Onneksi naapuri käy tien puhdistamassa traktorilla ja samalla puhdistaa pihamaata jonkin verran, mutta vielä jää aluetta ja polkuja työnnettäväksi kolan kanssa. Sillä oma oikopolku täytyy olla varastolle, halkoliiterille, ulkosaunalle, nuotiopaikalle ja tietenkin tytön omalle keinulle. Tyttö yritti alkuun itse pitää keinupolkua auki omalla pikku lumikolallaan, mutta nyt se on jo jäänyt vanhempien tehtäväksi. 

Tuore lumi paljastaa sen, että jänöjussi käy hyppelemässä meidänkin pihalla öisin. Silloin kun meillä vielä oli koira talossa, ei jäniksen jälkiä näkynyt koskaan. Ja varsinkin oravat saivat kyytiä jos uskalsivat tulla lintujen ruokapaikalle siemeniä hakemaan. Mutta nyt kun ollaan puolitoista vuotta oltu ilman koiraa, alkavat metsän eläimet tulla rohkeammin lähelle.

Tuimat talven pakkaset

Niin on joulu taas vietetty ja paluu arkeen edessä. Tyttö jo kyseli, joko joulukuusi laitetaan pois koska enää ei ole joulua. Mutta annetaanhan nyt kuusen vielä pari päivää olla ennenkuin aletaan kerätä koristeet pois.

  

Ikkunasta katsoen ulkona näyttää olevan kaunis ilma. Lämpömittari tosin näyttää sellaisia pakkaslukemia, ettei ulkona tarkene kauan olla. Kaivettiin kuitenkin varastosta tytölle sukset esiin ja tyytyväisenä hiihteli pitkin pihatietä edestakaisin. Hyvin näytti hiihto sujuvan eikä muutamat kaatumisetkaan hyvää mieltä poistanut. Sukset ovat kyllä käyneet vähän lyhyeksi viime talvesta, joten täytyy alkaa etsiskelemään uusia suksia jostakin.

Sillä aikaa kun tyttö hiihteli, minä kävin kameran kanssa kuvailemassa talvimaisemaa. Aurinko paistoi puiden latvoihin ja maisemat olivat todella kauniit.

 

Valkea joulu

Lunta on satanut ihan riittämiin, joten valkea joulu on tulossa ainakin meillepäin. Päivän valjetettua menimme koko perhe ulos lumitöihin. Tyttökin pääsi muutaman sairastelupäivän jälkeen viimeinkin lumeen touhuamaan. 

Puuhastelun lomassa sytytimme nuotion, jonka äärellä oli mukava käydä välillä istuskelemassa ja lämmittelemässä lämpimän glögimukin kanssa. Ja kun kerta on nuotio, niin siinähän oli helppo paistaa välipalaksi makkaraa. Maistui hyvin punaposkiselle tytöllekkin.

Siinä suurten mäntyjen alla istuskellessamme uskaltautuivat linnutkin omaan pensaaseensa syömään ja sirkuttelemaan. Mutta niin vikkeliä olivat töyhtötiaiset hyppelemään, ettei meinannut kameralla ennättää kuvaa nappaamaan.

Piparipullat

Tänään oli taas joululeivonnaisten vuoro. Rusinapullat kuuluvat ehdottomasti jouluna kahvipöytään, mutta nyt ajattelin koettaa myös jotakin erilaista. Aikomukseni oli ensin tehdä sellaisia pullia, joissa piparitaikina tulee pullien päälle, mutta törmäsin netissä toisenlaisiin piparipulliin. Pullataikina kaulittiin levyksi, piparitaikina kaulittiin myös ja laitettiin pullataikinan päälle. Sitten vaan kieritellään rullalle ja paloitellaan vuokiin. Oli helppoja ja tuli myös hyviä. Maistuivat joululta.

Tytöllä oli tänään vähän kurja päivä sairastelun vuoksi, joten lupasin että kokoamme viimenkin piparkakkumökin. Tähän mökkiin olin ostanut taikinan valmiina kaupasta, en viitsinyt enää toista taikinaa tehdä itse. Sulatetulla sokerilla kiinnitin seinät ja sitten yhdessä koristeltiin koko mökki. Tuli tytön mielestä hieno, ei haitannut pienet vinksoitukset sinne tänne. Ja heti seuraavaksi kyselikin, milloin mökin saa syödä pois.

Jäljelle jääneet karkeilla ja sokerikuorrutteella tyttö halusi vielä koristella muutamia pipareita. Aika hellyttävän näkönen tuli tuosta kissasta. 

Talvimaisemia matkalta

Muutama päivä meni reissatessa kauempana olevassa mummolassa. Onneksi tyttö on tottunut matkustelemaan ja viihtyy autossa lukien ja maisemia katsellen. Tosin menomatkan sää oli sateinen ja synkkä, joten maisemat ei paljon kiinnostaneet. Perillä olikin sitten riittämiin tekemistä mummon ja papan kanssa touhutessa ja tutuilla leluilla leikkiessä. 

Kotimatkalla aurinko pilkahteli pitkästä aikaa näkyviin pilvien takaa. Täytyi kaivella kamera äkkiä laukusta esiin, mutta ennekuin löytyi sopiva pysähdyspaikka autolle oli aurinko ennättänyt jo lähes kadota uudestaan.

Kynttilälyhtyjä puutarhaan

Eräässä lehdessä oli kuvia puutarhasta, jossa oli laitettu ruukkuun kuusia sinne tänne koristeeksi. Ja siitäpä sain idean kokeilla samaa. Kirveen kanssa metsään ja muutama kuusi sieltä mukaan ja ruukkuun seisomaan. Tyttö oli apuna hakemassa pieniä kiviä ruukkuihin painoiksi ja tueksi. Ruukut aseteltiin hiekkalaatikon reunustalle ja laitettiin sitten vielä kynttilälyhdyt vierelle. Illan hämärtyessä asetelma näytti aika kivalta lyhtyjen antaessa puutarhaan valoa. Huomasin että lyhtyjä tarvitsee ostaa jokunen lisää, sillä niitä olisi hauska laitella pihamaalle enemmänkin.

Viikonloppuna tyttö pääsi kyläilemään serkkujensa luona. Leikit näyttävät aina sujuvan yhtä hyvin, vaikka välimatkan vuoksi eivät kovin usein pääsekkään tapaamaan toisiaan. Seuraavana onkin edessä muutaman päivän matka mummolaan.

Bataatti-punajuurivuoka jouluksi

Yöllä oli lunta satanut sen verran että oli tehtävä hieman lumitöitä. Pihamaata peitti hetken aivan koskematon lumipeite, mutta kohta lumi olikin myllätty isolta alalta. Tytön kanssa rakensimme lumiukon vartioimaan pihamaata. Kukkapenkistä löytyi tarvikkeet silmiin ja nappeihin, suu tehtiin koivunoksasta ja kun vielä varastosta etsittiin hattu ja kaulaliina, niin ei ukolle heti kylmäkään tule. Lumikoira on vielä suunnitteilla ukolle kaveriksi ja ehkä lumihevonenkin, kunhan lunta tulisi vähän lisää.

Pikkuhiljaa on jouluvalmisteluja jo tehty. Löysin bataatti-punajuurivuokareseptin Valiolta ja pitihän sitä koettaa. Viime jouluksi tein ensimmäisen kerran punajuuri-aurajuustopaistoksen ja ihastuimme siihen kovasti. Meidän perheessä lanttulaatikko ei kelpaa muille, joten olen tehnyt sen tilalle bataattilaatikkoa. Kun nyt bataatti meni punajuuren kaveriksi, voin tehdä vähän lanttulaatikkoa. Kuulin että joku oli tehnyt laatikon, jossa on puolet lanttua ja puolet omenaraastetta. Ei ole silloin niin vahvan makuista. Sitä ohjetta ajattelin vielä kokeilla itsekkin, jos se kelpaisi muillekkin.

Hernekeitto leivinuunissa

Joululeivonnaisten teko on nyt aloitettu ja ensimmäinen erä piparkakkuja paistettu. Minun tehtävänä oli lähinnä taikinan kaulitseminen ja piparkakkujen paisto. Tyttö oli niin innokas painelemaan muotteja taikinalevyyn, että annoin hänen tehdä sen työn. Paraisten piparkakkuohjeella tein taikinan, mutta ei tämäkään ollut se ohje, jolla äiti teki piparit silloin kuin olin pieni. Ohje katosi jossakin välissä ja joka vuosi kokeilen yhä uusia ohjeita, mutta mikään ei tunnu oikealta. Vai maistuiko piparkakut vain silloin lapsena niin paljon paremmilta, ettei sitä makumuistoa mikään voi täyttää?

Tälläisessä talossa, jossa on sähkölämmitteiset patterit ja iso leivinuuni, on puu-uunin lämmittäminen talvella jokapäiväistä hommaa. Pienentää todella sähkölaskua. Tuon tiiliuunin rakennutimmekin heti muutettuamme ja purimme entisen huonokuntoisen uunin pois. Yritän niin usein kuin mahdollista hyödyntää uunin lämpöä ruuanlaitossa tai leipomisessa. Nyt meillä oli sitten hernekeitto leivinuunissa yön yli hautumassa.

Itse hernekeiton valmistus tapahtui suurinpiirtein kuten hernepussin kyljessä lukee. Herneet likoamaan, sitten ne huuhdotaan ja laitetaan pataan. Lisätään vettä niin että herneet peittyy, jauheliha tai kinkku yms. sekaan ja lisätään kokonaiset maustepippurit sekä suola. Kansi päälle ja pata uuniin. Kun illalla laittaa padan uuniin, se saa olla ihan rauhassa aamuun asti, kunhan uuni ei ole liian kuuma. Nytkin oli reilusti alle 100 astetta lämpöä ja hyvin riitti. Tulee aivan uskomattoman hyvän makuista näin hitaasti hauduttaen. Makua ei voi verratakkaan keittämällä tehtyyn hernekeittoon. Tuossa mummolta aikoinaan saadussa valurautaisessa padassa onkin tehty monet herkulliset ateriat.

Ja koska on puulämmitteinen uuni, tarvitaan myös puuvarasto. Vanha purettu heinälato sai uuden elämän meidän puuvarastona. Ovia ei tullut mukana, joten tein ne vanhoista purkulaudoista. Eivät ehkä näytä ihan ammattilaisen tekemiltä, mutta kyllä ne oven viran hyvin toimittavat.

Huomaa että syksy on ollut pitkään lämmin. Vihreä nurmi näkyy lumen alta. Koska me olimme koko syksyn poissa kotoa, jäi meidän pihanurmikkomme ihan liian pitkäksi. Olisi tarvinnut vielä ainakin yhden kerran leikata. Se tietää sitä, että keväällä nurmikon haravoiminen on  vähän hankalaa.

Kukkapenkeistä törröttää kuivaneita kukanvarsia. Alkuun katkoin ja keräsin ne syksyisin pois, mutta sitten luin jostakin että ne kannattaa jättää paikoilleen suojaamaan kukkien juuria talven ajaksi. Ja niin ne nyt ovat saaneet jäädä talveksi kukkapenkkiin ja keväällä siivoan ne pois.

Lumihiutaleita taivaalta

Parin vesisateisen päivän jälkeen taivaalta leijaili lumihiutaleita. Lunta tuli vain sen verran, että maa juuri ja juuri näytti valkoiselta, mutta heti maailma muuttui paljon valoisammaksi. Uloskin oli taas ihan kiva lähteä. Alkoi jopa tuntua vähän jouluiselta, joten tonttu sai luvan siirtyä koristamaan ovikranssia. Siinä se hymyillen tervehtii ovelle tulijaa.

Huomasin, että nuo punertavat vuorenkilvet ovatkin aika hauska näky kivirykelmän keskellä, varsinkin nyt kun maa sai vähän valkeaa väriä. Tuollasia kivikasoja meillä onkin vähän joka puolella tonttia. Joka kesä olen raahannut kiviä parempaan paikkaan ja asetellut niitä nätimmin. Kivikkoistutuksien suunnittelua ja koko kiviurakkaa taitaa riittää vielä kauan.

Kävimme tytön kanssa metsässä tekemässä ulos ruukkuihin asetelmia. Oli tarkoitus kerätä puolukanvarpuja, mutta tuntui ettei sopivaa puolukkamätästä löytynyt. Otin sen sijaan kiven päältä sylillisen sammalta jonka tyttö halusi välttämättä itse laittaa astiaan. Ja siitähän tuli oikeasti hieno. Ei tarvinnut mitään erityistä asettelua. Kyllä tuollaista sammalpalloa kelpaa katsella.

Aurinko metsän pimennossa

Palasimme kolmen kuukauden ulkomailla oleskelun jälkeen kotiin. Aika hassua, syksy oli vasta alkamassa kun lähdimme Suomesta ja kun nyt tulimme takaisin, on joka paikassa jouluvalmistelut menossa. Tuntuu siltä kuin koko syksy olisi hävinnyt elämästämme jonnekkin. 

Parasta kotiin paluussa oli se, että nyt pystyy taas leipomaan ja laittamaan kunnolla ruokaa. Tai ehkä omassa sängyssä nukkuminen on parasta, mutta oma keittiö tulee heti seuraavana. Syksyllisen vuokra-asuntomme keittiövälineet ja astiat olivat aika minimaaliset, joten leipominen jäi todella vähiin. Mutta nyt laitoimme leivinuunin lämpiämään ja sämpylätaikinan kohoamaan. Tuore, lämmin sämpylä näyttikin kelpaavan hyvin. 

Olemme joka syksy ruokkineet lintuja koko talven ajan. Koska metsä ympäröi taloamme joka puolelta, on lintuja riittänyt ruokintapaikalla. Ikkunasta on niitä kiva katsella ja yrittää tunnistaa eri lintulajeja. Tänä syksynä emme olleet ripustamassa tavalliseen tapaan talipalloja puuhun heti pakkasten tultua. Minua huolestutti kovasti, tulevatko linnut enää ollenkaan pihapiiriimme vai ovatko ne etsineet jonkun muun ruokailupaikan. Mutta ei hätää. Kun pystytimme pienen kuusen entiseen paikkaan ikkunan eteen ja laitoimme siihen jouluvalot, tulivat linnut kohta katselemaan, missä ruoka viipyy.  

Päivä on todella lyhyt tähän aikaan vuodesta, vain muutama tunti valoisaa aikaa. Täällä maalla kun ei katuvaloja ole, pimeä aika tarkoittaa siis oikeasti pimeää. Täytyy siis pitää huoli siitä, että tyttö lähtee ajoissa ulos jotta ennättää touhuta siellä tarpeeksi. Kaupunkisyksyn jälkeen näyttää olevan todella mieluista se, että pystyy ihan omalla pihamaalla leikkiä. Muutamana päivänä ollut jopa vähän lunta, joten pulkat ja lumilapiot ovat saaneet kyytiä.