Palasimme kolmen kuukauden ulkomailla oleskelun jälkeen kotiin. Aika hassua, syksy oli vasta alkamassa kun lähdimme Suomesta ja kun nyt tulimme takaisin, on joka paikassa jouluvalmistelut menossa. Tuntuu siltä kuin koko syksy olisi hävinnyt elämästämme jonnekkin.
Parasta kotiin paluussa oli se, että nyt pystyy taas leipomaan ja laittamaan kunnolla ruokaa. Tai ehkä omassa sängyssä nukkuminen on parasta, mutta oma keittiö tulee heti seuraavana. Syksyllisen vuokra-asuntomme keittiövälineet ja astiat olivat aika minimaaliset, joten leipominen jäi todella vähiin. Mutta nyt laitoimme leivinuunin lämpiämään ja sämpylätaikinan kohoamaan. Tuore, lämmin sämpylä näyttikin kelpaavan hyvin.
Olemme joka syksy ruokkineet lintuja koko talven ajan. Koska metsä ympäröi taloamme joka puolelta, on lintuja riittänyt ruokintapaikalla. Ikkunasta on niitä kiva katsella ja yrittää tunnistaa eri lintulajeja. Tänä syksynä emme olleet ripustamassa tavalliseen tapaan talipalloja puuhun heti pakkasten tultua. Minua huolestutti kovasti, tulevatko linnut enää ollenkaan pihapiiriimme vai ovatko ne etsineet jonkun muun ruokailupaikan. Mutta ei hätää. Kun pystytimme pienen kuusen entiseen paikkaan ikkunan eteen ja laitoimme siihen jouluvalot, tulivat linnut kohta katselemaan, missä ruoka viipyy.
Päivä on todella lyhyt tähän aikaan vuodesta, vain muutama tunti valoisaa aikaa. Täällä maalla kun ei katuvaloja ole, pimeä aika tarkoittaa siis oikeasti pimeää. Täytyy siis pitää huoli siitä, että tyttö lähtee ajoissa ulos jotta ennättää touhuta siellä tarpeeksi. Kaupunkisyksyn jälkeen näyttää olevan todella mieluista se, että pystyy ihan omalla pihamaalla leikkiä. Muutamana päivänä ollut jopa vähän lunta, joten pulkat ja lumilapiot ovat saaneet kyytiä.
