Lupasin joskus tytölle, että tehdään keppihevonen ihan itse. Toihan joulupukki pari vuotta sitten lahjaksi yhden keppihevosen, mutta se ei ollut kovin kestävä. Pää on lähes irronnut rajuissa laukkakilpailuissa ja keppikin melkein poikki. Ei oltu tarkoitettu ihan niin koviin leikkeihin.
Mutta nyt haettiin keppi ihan metsästä saakka pari päivää aikaisemmin vähän kuivahtamaan. Ja sitten vanhat villasukat joutuivat uusiokäyttöön. Toinen sukka sullottiin vanua täyteen ja sidottiin vahvalla langalla keppiin kiinni. Toisesta sukasta leikattiin sukankärki irti, se halkaistiin kahtia ja ompelin reunat villalangalla. Niistä tuli hepalle korvat, jotka ompelin paikoilleen.
Silmiä piti vähän etsiskellä, kun ei tarpeeksi isoja nappeja meinannut löytyä ompelulaatikosta. Ja villalangasta vielä harja. Näin aluksi ei tullut kuin "etuhiukset", kun tyttö ei malttanut millään odottaa sen aikaa, että hevoselle olisi tehty harjaa myös niskaan. Eli joskus myöhemmin ehkä heppa joutaa sen verran leikeistä, että saan viimeistellä sen. Ja täytyy kai ne suitsetkin tehdä jotenkin.
Nyt on tytöllä siis kaksi hevosta tallissa. Ovat kuulema äiti- ja lapsihevonen. Aloin jo suunnittelemaan että voisin kummitytöllekkin joskus tehdä ihan oman keppihevosen, kun tarvikkeita löytyy ja tekeminen oli helpompaa kuin luulin.
