Äitienpäivä vietettiinkin kesäisessä säässä. Tytöllä oli aikaisemmin viikolla omia salaisia juttuja kerhosta ja hoidosta tuomisina, ja niitä isän kanssa laitteli piiloon. Äiti yritti sitten kovasti näytellä sunnuntaiaamuna nukkuvaa, kun tyttö herätteli lahjojensa kanssa. Oikeastaan paras oli se pieni vaaleanpunainen nyytti, jonka sisältä paljastui itseleivotut ja hyväntuoksuiset pikkuleivät. Hoidossa olivat niitä tehneet. Maistuivat tietenkin erityisen hyviltä, minulle ja tytölle kaksi kummallekkin, isälle jäi vain yksi...
Kakkua meillä ei nyt ollutkaan sillä kukaan meistä ei ole kauhean innokas täytekakun syöjä. Mutta miehen tekemällä suklaamoussella olikin sitten kiva herkutella. Suklaamousse ja Maailman Paras Pannukakku ovatkin hänen erikoisuutensa leivonnassa, joilla joskus ilahduttaa perhettä. Muuten keskittyykin enemmän ruuanlaittoon. Mutta nyt käytiin syömässä ihan valmis äitienpäivälounas muualla.
Mummulaan tytöllä oli viemisinä omatekemänsä kortti. Toiselle, kauempana asuvalle mummulle laitettiin menemään vähän toisenlainen kortti postin kautta. Toivottavasti on kerennyt ajoissa perille, eivätkä kukat ole kovin littanaksi kirjekuoressa menneet.
Takapihalta löytyi jo ensimmäiset sinivuokotkin. Joku on ilmeisesti ne sinne istuttanut joskus, sillä tuskin täällä luonnostaan kasvavat. Myöskin valkovuokkoja on joka kevät löytynyt, mutta niiden kukkimista saa vielä vähän odotella. Samoilla paikoilla kukkivat vielä kullerotkin ennen juhannusta, jonka jälkeen paikka on erilaisten luonnonkukkien peitossa loppukesän. Sieltä on kiva hakea joskus kukkia maljakkoon.
