Kevät on ollut tähän asti odottelua. Siis odotellaan sitä, että ne lämpimät ilmat tulisivat ja kesä näyttäisi todella tulevan. Joku yksittäinen lämmin päivä on saattanut olla, mutta seuraavana päivänä saa jo laittaa paksusti vaatetta päälle ja lämmitellä takan ääressä. Nyt on jo tosin toiveita siitä, että kylmyys alkaa väistyä ainakin joksikin aikaa.
Mummolasta saimme mansikan rönsyjä, joita eräänä kauniina päivänä istutimme. Pari pientä mansikkapenkkiä vain nyt alkuun, sillä multa loppui kesken. Mansikanrönsytaimia olisi ollut kyllä isommallekkin alalle, joten niitä jäi ylimääräisiä. Tyttö halusi tehdä oman mansikkamaan ja istutteli taimia vähän joka puolelle. Ensin raparperipenkkiin ja sitten oman kukkapenkin viereen muokattuun kohtaan taputteli joka ikisen taimen. Saa nähdä selviääkö niistä joku hengissä.
Tyttö sai kerhosta auringonkukansiemeniä, joita kylvettiin astioihin. Siinä varaston seinustalla saavat ainakin auringonpaistetta ja lämpöä tarpeeksi. Ei kyllä ole mitään tietoa, tuleeko niistä isoja vai pieniä auringonkukkia, mutta senhän näkee sitten joskus. Komerosta löytyi vielä muutama pussi kaikenlaisia kukansiemeniä, niinpä kylvimme nekin siemenet maahan ja astioihin. Jospa ne ennättää kukkia syksyyn mennessä.
Talon takana valkovuokotkin ovat kukkineet sinivuokkojen seurana. Kullerotkin näyttävät olevan jo nupullaan, joten seuraavana siihen viereen tulee keltaista väriä. Näin keväällä on tosiaankin kiva tehdä aina uusia kukkalöytöjä.
