.JPG)
Viikonloppuna BirdLife järjesti lintujen pihabongauksen. Niinpä mekin tytön kanssa katseltiin ikkunasta lintuja. Mutta kuten monesti ennekin, linnut tekivät katoamistempun juuri sinä bongausviikonloppuna. Kävihän niissä talipalloissa muutamia tali-, sini-, hömö- ja töyhtötiaisia ja tietenkin ne vakiokävijät eli närhet, mutta aika vähäinen oli osanotto. Ja eikös heti seuraavana päivänä pensaissa istuskellut esimerkiksi punatulkkuja ja muutenkin kuhina ja touhu kävi ruokintapaikalla, mutta eipä passannut viikonloppuna käydä. No mukavahan niitä oli katsella ja alkaa pikkuhiljaa tyttökin tunnistamaan jonkun lintulajin.
Pitkästä aikaa meilläkin oli koirankarvoja lattialla, sillä tuttavien koira on muutamia päiviä hoidossa. Nyt on sitten taas pakottava syy käydä kunnon lenkillä, ja aamulla ensimmäiseksi sekä vielä illalla viimeiseksi käytävä pikku kävelyllä. Palautui taas mieleen ne koiranomistajan hyvät ja huonot puolet.
Omaa koiraa ei ole puoleentoista vuoteen ollut, mutta ei ole unohtumaan päässyt. Tyttö etsii joskus taivaalta jonkun tietyn tähden, josta koiramme kuulema meitä katselee, koirien taivaasta. Ja siellä samassa kuuluu olevan myös kissojen taivas, jonne serkkutytön kissa on mennyt. Siellä on siis kissat ja koirat sulassa sovussa. Meidän koirahan osasi olla kissojen kanssa hyvä kaveri, ei suotta niitä hätyytellyt. Onhan meillä ollut puhetta uuden koiran ottamisesta, mutta kun on vähän tuota allergiaa perheessä, niin on ainakin toistaiseksi luovuttu ajatuksesta. Katsotaan sitten joskus myöhemmin asiaa uudestaan.
